Ainon matka on edennyt jo juhannusviikolle. Vaikka meillä sataa ja on viileetä täytyy silti ajatella miten kivaa kun on kohta JUHANNUS.

Aino kertoi juhannuskoivuista jota ennen tuotiin ovenpieleen juhlan kunniaksi.Niitä haettiin myös meillä.Samoin kävimme etsimässä kieloja joenrannalta. Aina niitä löytyi koska oli hyvä kielopaikka tiedossa.

Ne toivat sen juhannus mielen.Lapsena saimme myös "limsaa"juhannuksena.Eihän sitä silloin joka päiva juotu.Kylän lasten kanssa myös rakenneltiin majoja ja siellä majassa sitä limua juotiin. Muistan myös yhden "jussin" kun meidän rantasaunassa sitä herkkua litkittiin.

Muistoja on paljon.Isonpana sitten mentiinkin "hiekkasärkille"yötöntäyötä viettämään.

Voi, niitä aikoja.

Mutta..kyllä me tuolla maalla tuomme vieläkin koivut portinpieleen ja ulko-ovelle.Kieloja kasvaa pihassa.

Saas nähdä sataako taas kuten viime jussina....

Meinas unohtua, että tuossa kortissa neito on kerännyt tyynyn alle kukkakimpun ja odottaa nyt näkevänsä unessaan tulevan sulhonsa. Vaikka aitan avain on ruostunut -kyllä sillä ovi aukeaa sulhon tulla.

Kukkien kerääminen on "vanha taika".